Esipuheen tynkää

1. Viisi vuotta meni, tämän pohjan luomisesta mihinkään järkevään.                                            Enkä vieläkään tiedä.Mutta kirjoitan silti.                                                                                 Koska pidän tämän julkisena, hieman irrallaan itsestäni- vaikkakin sukellan syvään päähän puheissani , teen sen kuitenkin niin, että perheeni saa olla rauhassa, ja puheeni kohdentuvat vain minuun                                                                                                                                  Kaikki linkittyvät asiat  liittyvät paljon tuumaileviini  asioihin omassa päässäni                    Elämä, kuolema, hyvinvointi, pelko, suorittaminen, halu kehittyä. Iloa tuottavia asioita. Ulkonäköpaineita. Suorittamista. Epävarmuutta.  Uupumusta. 

Puhun hyvistä asioista, sillä koen raskaaksi puhua  negatiivisista- monesti elämässä on niin paljon niitä muutenkin.  Vaikka puhuisin negatiivisista, näen niissäkin aina sen kasvattavan puolen, ja sen positiivisen puolen, muuten jään itse vellomaan itsesääliin ja siihen elämä on liian lyhyt. Se on nähty ja koettu, sekin.

Kerron ja suosittelen tahoja ympärilläni, joita itse käytän- ja vain, koska koen puhtaalla omallatunnolla voivani tehdä niin.

Jos olen kaupallisessa yhteistyössä jonkun kanssa, se pohjautuu asiaan,jonka takana voin seistä.

Tarkoittaa sitä, että itse koen  voivani huonosti nykyään materian keskellä, ja keskeisimmät asiat ovat nimenomaan aineettomat palvelut elämässäni, jotka nostavat elämänlaatuani, ei se uusi käsilaukku.

Elinvoiman sivusto? Voi olla?

Hyvinvoinnin? Elämänlaadun ?

Puhun palvelun tai  hoidon merkityksestä itselleni - en hae sillä yhteiskunnallisesti suurta merkitystä.- en halua yrittää jeesustella tai vaikuttaa kehenkään.

Arvostan, että jokainen hoitaa ajattelun ihan itse- ja  ei annakaan kenenkään vaikuttaa itseensä liikaa.

Ehkä joku voi pysähtyä ja miettiä kirjoittamani, voisiko itse hyötyä jostain?

Kokeilla?

Peilaan nämä itseeni, hyvinkin henkilökohtaisesti ja niiltä osin toki asetan itseni alttiiksi nettiraivolle ja kiusaamiselle, mutta olkoon  sitten niin.

Kaikki kuvat ovat omiani, älä kopioi- älä lainaa.

Jos haluat lainata- kysy lupaa.

Ainoa varma asia, minkä tiedän, on - että  kaipaan taas aamujani, ja kirjoittamista.

Terkuin, Annica

Ig@annicalta